Kyllä minä edelleen hengissä olen vaikka Tatsi jo epäilikin imurilapsemme minut syöneen. Tatsille tiedoksi, että jos tuon kokoinen imuri alkaisi meikälikkaa pistellä poskeensa, niin siinä voisi käydä hyvin huonosti, imurille siis!!!! Luulisin että "pikku-Hooveri" voisi alkaa aika pahasti yskimään ja nikottelemaan ja lopulta todennäköisesti antaisi ylen!!!

Tämä viikko on ollut hieman hiljaisempaa aikaa, inspiraatio katosi tykkänänsä, mutta luulen että vain toistaiseksi. Sillälaillahan se tässä nyt on ollut välillä hukuksissa ja sitten taas löytynyt.
Ulkona hiljaa pihaan hiipivä kevät, antaa hieman pontta ja pinnan alla alkaa muhimaan, siitä olen ihan varma. Tänäänkin oli niin ihana keväinen päivä, kaupungilla lentävästä loskasta huolimatta. Onneksi pääsi pian takaisin tänne puhtaan lumen valtakuntaan.
Räystäiltäkin sen verran lumi sulanut, että nyt pihalla, terassin molemmin puolin sellaiset liukumiinat. Juuri sellaiset että aamulla saa arpoo kenen lakuainen on halki jos siinä kaatuu. Tietty voisihan siihen hieman ripotella sepeliä, vai mitä se ny on. Mutta pitäs varmaan ensin lähtee rautakauppaan ja ostaa kilo dynamiittia, posauttaa hiekkakasa taivaan tuuliin, sillä se on kuin pääkalloo jos siitä lapiolla yrittää hieman kolautella irti jotain.

Nyt toivottelen vaan kaikille teille ihanille hyvää viikoloppua ja muistakaa ulkoilla!!!!