ALKUTAIVAL...<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Nuket eivät lapsena niinkään kiinnostaneet, oli muut metkut mielessä. Olihan minullakin tosin nukke lapsena, sain sen jopa kaksi kertaa joululahjaksi. Iso-sisko ja Äiti sen välillä peruskorjasivat ja taas olin tyyväinen nuken omistaja. Silloin meidän perheessä jo sovellettiin tätä nykyaikanakin tunnettua kierrätystä.
Pikku-siskollakin oli sellainen herttainen pienempi nukke. Sisko muistelee että kolmen velipojan toimesta nukke olisi saanut viimeisen kasteensa järvessä. Tosin taisi saada samalla siivet selkäänsä, ainakin se lensi todella kauas rannasta, eikä sitä sen koommin  näkynyt. Minun muistikuvani kyseisestä nukesta on hieman erilainen, olen muistavinani että minä sen nuken sinne järveen heitin, mutta sisko varmaan muistaa oikein!!!!
Aikuisena kun muut metkut lakkasivat kiinnostamasta, tulivat nuket kuvioihin mukaan.
Vuonna 1991 päätin lähteä opettelemaan nuken tekoa. Kansalaisopistossa oli nukkekurssi ja menoks.
Nähtyäni opettajan tekemät nuket, ajattelin kyllä, että olisi viisainta siirtyä takaviistoon vasemmalle.
Open nuket olivat niin kaunispiirteisiä ja siloteltuja. Sinä hetkenä ajattelin että en ikinä osais tehdä minkään näköistä nukkea. Mutta kyllä niitä sitten vaan alkoi syntymään, kuin itsestään.
Koskaan nukesta ei tule (ainakaan minulla) sellaista kun etukäteen ajattelee. Siinä taitaakin piillä se rikkaus nukentekemisessä ja monessa muussakin käsityössä/askartelussa.  

                                                                             

 

 

 

Tässä Eveliina ensimmäinen itsetekemä nukke. Hiukset pellavasta letitetty, hattu löytyi kirpparilta ja vaatteet ompelin kotoa löytyneistä kankaista.         

  

 

          

 

Linda-nukke

                    

   

 

Tässä vähän rohkeampaa tekniikkaa kokeilin ja tein tällaisen "Itämaisentanssijan".Kasvot jätin melkein kokonaan operoimatta eli hiomatta ja muutenkin hieman vahvempi meikki.
Rannekoruksi sopi vanhat korvakorut ja vanha kaulaketju oli sopiva vyöksi lanteille.

              

          

 

Bruno on tähän asti ainokainen miespuolinen nukkeni.
Bruno Italiano, sellainen taiteilija sielu italian maalta.

 

 

Tämä Lady on vielä ilman mekkoo, ollut vaiheessa jo
hyyyyyyvin pitkään. Halusin sen kuitenkin tänne "julkisuuteen" ilmeikkyytensä takia. Jospa vaikka vuosi 2007 toisi hällekkin mekon tullessaan...

Tässä vähän hiusmuotia eestä ja takkaa!!!!!

 

Alla olevan pikku-nuken synnytys kesti monta vuotta, mutta tällainen siitä lopulta tuli.

Tässä mun oma suosikki.

 

Tässä varsinainen "ilopilleri" !!!!