Sieniaika alkaa olla jo pikapuoliin ohi, tai ainakin muina vuosina tammikuussa paras sesonki on ollut jo hiljentymään päin. Lehdissä oli juttuja että moni haki kanttarelleja joulupöytään, kuulostaa hyvältä.

Lauantaina eli siis loppiaispäivänä otin kameran ja kuvailin, (hienosti sanottuna, dokumentoin), tätä luonnon ihanuutta. Ei lunta, ei pakkasta, ei kylmä, vaan ilma kuin keväällä huhtikuussa, aurinkokin paistoi.. Oikein nauratti kun tuolla joen varrella olevassa pajupusikossa, istui suuri "jalkapallon" kokoinen punatulkku oksalla. Jotenkin se ei kuulunut kuvaan, vaikka tosin kuvasinkin sen muistoksi.
Siinä sitten aikani ulkoiltuani tulin pirttiin ja katsoin ikkunasta ulos. Olin mennä pyllylleni kun ilma oli hetkessä muuttunut kauniista aurinkoisesta, aivan sumuiseksi ja hämäräksi. Aikaa kului ehkä kymmenisen minuuttia. Aivan kuin olisi sukeltanut kaamokseen.
Mistä sen siis tietää vaikka huomen aamulla olisi metri lunta ja parikymmentä astetta pakkasta. No tänään vielä satoi vettä ja aamu oli mustaakin mustempi. Kaiken lisäksi arkeen paluu, kun lapsilla alkoi koulun kevätlukukausi, vielä ei päässyt hiihtäen....