Ei voi ainakaan valittaa että ilmat olisivat yksitoikkoisia, varttin välein sataa tai aurinko paistaa. Postireissulla huomasin että ilmassa on syksyä. Ihana viljan tuoksu kantautui pellolta ja metsästäkin tulee ihan se oma tuoksunsa näihin aikoihin. Tekee mieli lähteä sienimetsään ja yleensäkkin olla ulkona ja tallettaa tuonne omalle "kovalevylle" tätä ihanaa aikaa,syksyä.
Sormet alkavat taas syyhyämään kaikkeen käsillä tekemiseen. Lankojakin katselin jo sillä silmällä, että voisi niillekkin antaa kyytiä, mutta olkoot nyt vielä jonkin aikaa. Helmiä hipelöin joka päivä ja jotain olen tehnytkin, lähinnä pitkiä helmikoruja. Tänään sain uutta varastoa korvakorukoukkujen muodossa, iso pussillinen 1000kpl riittänee jonkin aikaa.
Maanantaina ilmoittauduin kansalaisopistoon. Olen aina ihastellut tiffanylasitöitä ja nyt päätin että menen opettelemaan sen tekniikan, katsotaan sitten miten homma edistyy tässä syksyn mittaan. Enkelit minulle tulee aina ensimmäisenä mieleen kun tiffanylasitöitä ajattelen, en tiedä miksi.
Meidän ylä-asteelle menijä, 7:lle luokalle, opetteli eilen jo aika tiiviisti ruotsiksi numeroita 1-20. Aamulla luetteli niitä kuin vettä vaan. Toivottavasti tämä alku innostus kestäisi ihan sinne koulun loppuun asti, ainakin nyt on hyvä meininki. Opettajat ovat kivoja ja uusiin luokkatovereihinkin tutustuminen on jo pikku hiljaa alkanut. Pitkä koulumatkakaan ei ole sen kummemmin tuottanut tuskaa. Kulkeminen kai eniten jännittikin koko koulun alkamisessa.
Mukavaa syksyistä keskiviikkoa kaikille...